fpss

Aakenuspirtin historiaa

Aakenuksen alueen hakkuiden valmistelut aloitettiin Kemiyhtiön toimesta 1946. Aluksi hakkuut olivat Homevaaran työmaan nimellä, myöhemmin nimeksi tuli Aakenus. Ensimmäinen tukikohta Aakenusjokivarressa oli Jolhikon kämppä.

Aakenuksen tukikohdan päärakennuksen eli nykyisen Aakenuspirtin (Yläkämppä) rakensivat Kaukosen miehet vuonna 1947. Siinä oli kahdeksan huonetta, jotka oli nimetty vanhan käytännön mukaan: konttori, kaksi kuivaushuonetta sekä ruokala ja keittiö yhtenä tilana. Konttorissa asuivat ukkoherra ja kasööri, karhukopeissa mittamiehet, metsänhiihtäjät, lanssimiehet, lukumiehet ja talonmies. Päärakennusta aikaisemmin olivat valmistuneet ns. tammikämppä ja päiväläiskämppä (Alakämppä), jossa makailivat jätkät ja ajomiehet.

Päärakennus oli melko viileä asua. Rakennusmateriaalina käytettiin haapaa ja kuusta, koska alueella oli pula männystä. Seinähirsien väliin laitettiin tiivisteeksi levysuikaleet, jotka sitten jäivät löysälle parrujen vääntyillessä. Vaikka rakoja yritettiin tilkitä, jouduttiin kamiinoissa ja konttorin takassa pitämään isoa tulta. Iltayöstä yläpetillä nukkujat kieriskelivät hiessä, aamulla alapetillä paleltiin. Konttorin pöydän ääressä työnjohtajalla oli aina takan puoleinen osa kasvoista punainen ja korvallista pakotti.

Kemiyhtiö toimi alueella melko kauan, vaikka välillä työmaita jouduttiin keskeyttämäänkin. Metsät olivat heikkoja, usein lahovikaisia, eikä työvoimaakaan ollut aina saatavilla. Isoissa leimikoissa pöllinteko saattoi kestää useita vuosia ennen kuin puita alettiin kuljettaa hevosilla joen varteen uitettavaksi. Myös työmaiden huolto oli hankalaa, koska Aakenukselle johti ainoastaan huonokuntoinen kärrytie.

Metsähallituksella oli pieniä raivaus- ja metsänviljelytöitä Aakenuksen alueella jo 1950- luvulla, mutta keskitetyt hakkuut aloitettiin 1960-luvun alussa. Tuolloin Kemiyhtiöllä oli kämpät tyhjillään tai vajaakäytössä ja Aakenuspirtti toimi Metsähallituksen 60-70 savottamiehen tukikohtana. Aakenukselta tukikohta siirtyi pian uudelle Totovaaran kämpälle. Vuosikymmenen puolivälissä traktorit syrjäyttivät hevosen ja pian tämän jälkeen savotoille tulivat varsinaiset metsäkoneet. Traktorisavottojen myötä työmaiden luonne muuttui oleellisesti.

Hakkuutoiminnan loputtua tai hiljaisempina aikoina Aakenuspirtillä oli monenlaista käyttöä. Jo 1950-luvulla kämppä oli hiihdon olympiavalmennusleiriläisten käytössä. Aakenustunturin laitaan aukaistiin slalomrata, jolla nimellä paikka myös nykyisin tunnetaan ja on edelleenkin nähtävissä tunturin kupeessa. Hiihtoturisteja kävi runsaasti. Kämpälle tultiin hevos- ja porokyydillä, hiihtäen ja jalkaisin. Kittilän urheilijat ja Ounasvaaran hiihtoseura rakensivat läheisyyteen tanssiparakiksi kutsutun ison parakin, jossa muonitettiin ja palveltiin hiihtäjät. Myöhemmin kämppä oli myös seurakunnan käytössä.

Vuosina 1991-1992 Aakenuspirtti entisöitiin ja toimii nykyisin viihtyisänä vuokrakämppänä.